Resooori sukat

11/30/2015


Tähän kylille on tulluut pop up storena pieni käsityökauppa, joka kieltämättä on kivasti paikannut paikallisten käsityökauppojen puutetta. Puodista löytyi hauskaa saksalaista Regina lankaa, ja tiesin heti tämän langan nähdessäni että tästä syntyy lahjasukat. Niinpä sukat syntyivät ja pian päätyvät pakettiin. Sukat on pyöritelty Novitan neulomon ohjeella ja niissä on joustoresorit sekä varressa että jalkaterässä. Ohjeesta poiketen jokaiselle puikolle tein 15 silmukkaa, sillä nämä on tarkoitettu 40-41 kokoiseen jalkaan. Varsikin on minun tapaani hieman ohjeen mallia lyhyempi. Mulle tulee tästä mallista hieman mieleen junasukat. Resorien ansiosta nämä on ihanan joustavat, sitä sitten jännittäessä että mahtaako tämä malli pyöriä jaloissa.

Eilen huomasin että on jo ensimmäinen adventtipäivä. Mihin tämä aika on taas mennyt ?
Jotenkin pikkusen ahdistaa kun pitäisi kohta saada toi opinnäytetyö valmiiksi. Eikö voisi vaan neuloa sukkia ?



Huvilakatu


Vihdoin valmistui uusi pipo talveksi, vaikka ei tässä ole ollut ainakaan ilmojen puolesta mikään hirveä kiire. Tämä on oikeastaan viimejouluisten lahjatumppujen jämälangoista tehty. Pyöröpuikolla pyöritelty ihan oman pään mukaisella ohjeella. Useampaan kertaan purettukkin, koska en vain ollut tyytyväinen lopputulokseen. Olisin halunnut tästä vielä vähän löysemmän, mutta ei enään huvittanut tehdä kolmatta kertaa uudestaan. Resorin jälkeen lisätty silmukoita aina tiuhaan ja sitten kavennettu lopussa aika jyrkästi, niin sain tuollaisen kohtuu hauskan baskerimaisen mallin. Lankana ohuen ohut lampaanvilla. Ja yllätyksekseni aika vähän kutisevaa.

Seuraavaksi pitää keskittyä joululahjojen tekemiseen. Yleensä ne jää mulla aina viimetinkaan ja sitten joulukuun ollessa jo pitkällä alan hulluna niitä väkertämään. Tänä jouluna ei onneksi tarvitse hirveästi lahjoja tuottaa, kun ollaan tehty sopimuksia lahjattomasta joulusta. Itsellänikin menee kaikki joulupyhät töiden parissa, joten ei tässä ehdi paljoa joulua stressata. Muutenkin pari viimeistä joulua ovat olleet suuria pettymyksiä, kun lunta ei ole ollut nimeksikään. Joten tätä samaa sadetta saa yhtä hyvin katseltua myös työpaikan ikkunasta.



Cobra knot talutin paracordista

11/22/2015


Paitsi että otsikosta poiketen tämä talutushihna ei ole tehty paracordista. Sillä
 sattumalta Biltemassa vieraillessani silmään osuin hullun halpaa polypropeeniköyttä ja hetken hypistelyn perusteella se oli lähes samaa tavaraa kun paracordina myytävä polypropeiiniköysi. Murtolujuus tässä Bilteman polypropeeniköydessä on "vain" 120 kg, mutta muuten paracord ja Bilteman polypropeeni ei ensisilmäyksellä tuntunut juuri eroavan toisistaan. Siksi päätin ottaa kokeiluun tämän uuden löydöksen. Hintaa oli 30 metrillä n.3 euroa, eli hintaero paracordin kanssa on aika huima. Biltemasta löytyy myös hyvä valikoima erinlaisia lukkoja ja solkia. Päädyin tälläiseen helppoon jousilukkoon tällä kertaa.


Joidenkin mielestä 150 cm talutin tuntuu liian lyhyeltä, varsinkin isolle koirille kuten meidän molossi tytsy Lillylle. Mutta nyt voin puolustella sen verran että koiran hallinta lyhyellä hihnalla on huomattavasti helpompaa, etenkin paikassa missä on paljon ihmisiä. Näin lyhyt talutin ei myöskään sotkeudu koiran jalkoihin ja tämän taluttimen kanssa oli mukava harjoitella vierellä kulkemista. Nyt puolen vuoden käyttökokeilun jälkeen voin sanoa että tämä ei tosiaan kauheasti eroa paracordista. Hieman ehkä muovisempi ja joustavampi tuntuma on tässä narussa. Tällä cobra knot punokseksi kutsutulla tyylillä tehtynä hihnasta tulee kuitenkin mukavan paksu ja tukeva käteen.

150 cm pitkään cobra knot tyylillä punotuun taluttimeen tarvitset:

-n. 18 metriä paracord/polyporopeeni narua
-haluamasi mallise lukon n. 3-4 cm leveällä kannalla (myös 2cm riittää)
- terävät sakset
-pinsetit, pihdit yms. päättelyä varten
-sytkärin

Ohjeet cobra knot punontaan löytyy aikasemmasta postauksesta täältä. Ohjeet taluttimen punontaan löytyy myös TIAT:ilta tästä , mutta videon punontatyyli on hieman erinlainen verrattuna käyttämääni. Itse aloitin punonnan hihnan kahvaosasta, jolloin punonnan loppuliitos jäi taluttimen lukko-osaan ja taluttimen kahvaosasta tulee varmasti tukeva ja kestävä. Englanninkieliset ohjeet käyttämääni punontatapaan löytyy tästä, mutta aloittelialle TIAT:in videolla esitetty punontatapa voi olla helpompi.



Itse aloitin punonnan käyttämällä koko 30 metrin narurullaa. Mittasin nauhan keskikohdan niin että molemmat pätkät jäivät saman pituisiksi (15 metriä), sitten pujotin narun keskikohdan muutaman kerran lukon ympäri ja lopuksi pujoitin molemmat (15m) narun päät lukon ympärille syntyneen lenkin läpi, jolloin syntyy yllä olevan kuvan tapainen tuotos. (Katso lisäohjeita täältä!) Syy miksi kiepautin narua lukon kannan ympäri useampaan kertaa on se, että näin leveää lukkoa käytettäessä naru ei pääse kieppunaan ja heilumaan lukon kannassa kun se on kipeutettu leveämmin kiinni kantaan. Jos käytät pienempää lukkoa lisäkieputtelu ei ole tarpeen. Voit vain viedä narujen keskikohdan kannan ympäri ja vetää molemmat jäävät päät (15m) siitä läpi. Koska nyt minulla oli systeemi jonka keskikohdassa on lukko ja molemmissa päissä 15 metriä narua, piti minun jotenkin helpottaa työskentelyä. Joten suoristin ja kieputin omille rullille molemmat 15 metrin pätkät. Jos käyttää näin isoja pätkiä kuten minä, kannattaa naru siistiä rullalle tai muuten sinulla on pian iso kasa solmuja. Rullat kannattaa varmistaa kiinni vaikka ponnareita käyttäen.

Seuraava vaihe oli mitata hihnan haluttu pituus. Nyt sinulla on siis lukko josta lähtee kaksi nauhaa alaspäin. Mittaa lukon kärjestä taluttimen haluttu pituus, molemmat narut mukana pitäen. Muista huomioida mitattaessa kahvan koko. Itse mittasin 150 cm johon kuuluu myös n. 15 cm kahvaosuus. Kun olet mitannut haluttavan pituuden, kannattaa se merkata esimerkiksi hiuspinniä tai klemmaria käyttäen, niin että laitat molemmat narunpätkät yhteen halutusta kohdasta. Tämä helpottaa huomattavasti seuraavan vaiheen työskentelyä. Nyt minulla on lukosta katsottuna 150 cm pätkä jonka alkamiskohdan olen merkannut pinnillä. Seuraavaksi kiepautan hihnan päähän tulevan käsilenkin niin, että pinnillä merkattu kohta tulee hihnan varren päälle haluamaasi kohtaan (katso alla oleva hieno paint kuva).


Tämän jälkeen alkaa punonnan vaikein kohta. Vaihe on vaikea selittää, mutta se on käytännössä helppo kun sen kerran ymmärtää. Eli kun aloitat punonnan et aloita siten kuten normaalisti, eli tässä tapauksessa hihnan varsiosaa pitkin. Vaan punot tulevan kahvan suuntaisesti kahta "alapuolelle" jäävää naruparia pitkin. Eli aloitamme kahvan alapuolelle jäävää osaa pitkin punomaan ensin kahvaosaa ja punomme kohti pinnillä merkittyä kohtaa. Tällä tavalla kahvan pää punotaan kiinni varteen. Yksinkertaista ? ehheh... 
Tämä kohta voi olla todella vaikea, mutta kun saat pinnillä merkityn pään punottua kiinni varteen ja jatkettua kahvan suuntaisesti vähän matkaa, voit irroittaa pinnin ja kahva pysyy tukevasti itse paikoillaan. Jos tämä aloitus tuntuu mahdottomalta, kannattaa koittaa aiemmin linkittämäni videon punontatapaa lukkopäästä alkaen. Tällä "vaikeammalla" tavalla saamme kahvan tehtyä yhdestä kokonaisesta palasta ja siitä tulee varmasti kestävä.



Kun olet saanut punottua koko kahvan mitan, yritä punoa mahdollisimman lähelle hihnan varsiosaa. Sitten vain jatketaan punomista hihnan kahta varsinarua pitkin. Tässä kohtaa varren ja käsilenkin liitoskohta kattannaa vetää aika napakalle, mutta kohtuudella jotta kahvaan jää hieman joustovaraa. Sitten vain punotaan nauha loppuun asti. Kun olet saanut punottua melkein lukolle asti, kannattaa jo punottua naruriviä vetää hieman lukosta pois päin, jolloin punos tiivistyy ja saat punottua mahdollisimman lähelle lukkoa. Itse päättelin työn niin että kiepsautin molemmat langanpäät vielä kerran lukon kannan läpi ja sitten päättelin narut jo valmiin työn sekaan. Pientä lukkoa käytettäessä voit päätellä narut suoraa työn sekaan. Sekaan päättely tapahtuu niin että raotat pinsettejä/pihtejä käyttäen punonnan raunalle jäävää lenkkiä ja vedät narunpätkän siitä lävitse. Ihan muutama läpiveto riittää kummallekkin narulle. Itse tykkään viimeistellä päättelyn niin että leikkaan langanpäät lyhyeksi ja sulatan ne sytkärin avulla yhteen. Sillä toisin kuin selviytymisrannekkeet tämä hihna ei ole tarkoitettu purettavaksi. Ja tämä viimeistely varmasti pitää.




Nyt meillä on valmis talutin. Toivottavasti ohjeista saa jotain selkoa, tarvittaessa minulta voi kysyä apua. Netistä löytyy myös paljon hyviä vinkkejä punontaan, sen aloittamiseen ja päättelyyn. Taluttimenteko ohjeita löytyy paljon googlen hakusanalla: paracord dog leash.

Vaatekaapin tapetointia

11/21/2015


Kun ostettiin tämä talo niin entinen asukas oli jättänyt muiden huonekalujen lomassa myös vanhan täysikorkean valkoisen 70-luvun vaatekaapin. Silloin pitkään mietittiin että mitä kaapille tehdään, säästetäänkö vai hävitetäänkö. Koska talon yläkerta on täysin tekemätön ja nukutaan nyt väliaikaisesti meidän vihreässä kammarissa eli tulevassa ruokailuhuoneessa, niin tuntui hieman turhalta ostaa uutta vaatekaappia joka ei sitten välttämättä enään sopisi/mahtuisi yläkertaan. Päätettiin sitten kuitenkin säilyttää vanha kaappi. Valitettavasti mulla ei ole kuvaa siitä miltä kaappi alunperin näytti mutta se ylettyi lattiasta kattoon ja ovien pinnoitukset oli osittain lohkeilleet. Kaappia purettaessa sen takaa löytyi myös reikä seinästä joka koostui lähinnä siitä että muualle huoneeseen oli vedetty aina uutta tapettia päällekkäin vähintäänkin viisi kerrosta. Samoin kaapin alta paljastui lautalattia joka oli muualla huoneessa ehtinyt saamaan päälleen jo kerroksen vanerilevyä ja kaksi kerrosta muovimattoa. Kaappi oli siis seisonut siinä paikallaan aika pirun pitkään..

Idea kaapinovien tapetointiin syntyi kai kun kinasteltiin siitä pysyykö tapetti tuollaisessa muovipinnoite hirviössä kiinni ihan perus perunaliisterillä. Oltiin aikaisemmin maalattu kaapin kyljet samalla värillä kun huoneen kolme muuta seinää ja maali tarttuu tuollaiseen pintaan aika pirun huonosti. Meillä oli tosiaan vielä yksi rulla jäljellä seinälle laitettua kuninkaan huone-tapettia. Kas kummaa tapetti ottikin yllättävän hyvin kiinni kaapin ovii. Annettiin tapetin kuivua kunnolla ja laitettiin vielä tuollaiset maalatut koristelistat ovien reunoihin. Olin kohtuu kriittinen ja olen vieläkin odottanut sitä milloin tuo tapetti alkaa irtoilemaan ovista. Mutta suureksi yllätykseni muovipinnoitettuja kaapinovia siis voi tapetoida perunaliisterillä ja paperitapetilla :D

Mallailtiin ovet paikoilleen ja lisättiin vielä hopeiset vetimet. En kyllä olisi tähän huoneeseen sopivampaa kaappia voinut toivoa. Näin sai 40 vuotta paikoillaan kököttänyt vaatekaappi vähän uutta ilmettä ja se jatkaa työtään ainakin vielä muutaman vuoden ajan.

Kaapin takaa löytyi musta aukko 40 vuoden taakse..


Yksinkertaista ja parasta

11/14/2015


Taas talven tullen kaivoin tämän itsetehdyn huivin esille talvivaatevarastosta. Tämä on useamman vuoden takaa niitä ensimmäisiä asioita jota tein kun innostuin käsitöistä. Vaikka oma tyyli on noista ajoista muuttunut aika paljon aikuisempaan suuntaan ja muutenkin olen aika eri näköinen nykyään, on tämä huivi yksi mun käytetyimmistä asusteista. Aina ei lempivaatteen tarvitse olla kallis tai jotenkin erikoisesti tehty. Tämä huivi on yksinkertaisesti virkattu putkeksi isolla virkkuukoukulla 7 veljes langasta. Jonkin verran alkaa olemaan nukkaa ja muuta kulumisen jälkeä tässä huivissa että täytyy alkaa miettimään uuden tekaisua. Kunhan vaan löydän jonkun maukkaan värin.

Nyt saa kertoa että onko sulla jokin lempitekele joka palaa käyttöön aina uudestaan ja uudestaan ? :)


Syksyn helmet

11/01/2015


Mun käsitöiden tekeminen on viimeaikoina ollut yhtä tekemistä ja purkamista. Tuntuu ettein mikään materiaali oiken taivu käsien alla juuri sellaiseksi kun haluisi. Pikkuhiljaa olisi aika alkaa miettimään joulukoristeitakin, sillä en ole vielä eläessäni sellaisia omistanut. Rakastan kuitenkin joulua ja usein fiilistelenkin esimerkiksi Stockmannilla kaikkia ihania koristeita.

 Esittelyyn pääseekin jo vuosi sitten valmistunut Katian alpakan villalangasta tehty herkullinen syksyisen oranssi helmineule+palmikko pipo. Tämä päätyi pukinkonttiin omalle äidilleni. Ohje on kaivellu aikoinaan novitan lehdestä, en vaan kuolleksenikaan muista että mistä. Helmineule on kuitenkin helppoa tehdä: neulotaan joka toinen kerros "o,n,o,n...." ja joka toinen "n,o,n,o..". Minun mielestäni helmineule sopii ihanasti paksun langan kanssa yhteen.